Historia

Palokunnan kalustovaja

Syksyllä 1929 perustettiin palokuntaan huvitoimikunta, joka vastasi pääasiassa yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta. Toimikunta perusti soittokunnan vuonna 1933, jonka toiminta kuitenkin päättyi jo reilun vuoden jälkeen. Syksyllä 1936 soittokunta perustettiin uudelleen ja se jatkoikin soittamista vuoteen 1948 asti.

Palokunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi päätettiin perustaa poikapalokunta, joka aloitti toimintansa vuonna 1934. Tavoitteena oli saada palokunnasta koko perheen harrastus. Tirilän VPK:n kalusto täydentyi seitsemän vuotta perustamisen jälkeen, kun palokunnan taloudellinen tilanne mahdollisti ensimmäisen moottoriruiskun hankkimisen. Ruisku oli Sampo K.M.R –118 ja se ostettiin vuonna 1936. Pari vuotta myöhemmin 1938 myös kalustovaja uudistui, kun sinne saatiin sähköt.

Huvitoimikunta vastasi palokunnan talouden kehittymisestä ja 1930-luvun loppupuolella tehtiin suuri päätös rakentaa palokunnalle tanssilava. Tätä ennen tansseja oli järjestetty muilta vuokratuilla lavoilla. Oma lava päätettiin rakentaa talkoilla lähelle kalustovajaa Tirilään. Rakentamista varten otettiin pankista lainaa 20 000 markkaa sekä myytiin arpoja, joilla saatiin kasaan 9 500 markkaa. Lavan koko oli 13 x 20 metriä ja siitä muodostui palokunnan toiminnan kannalta hyvin tärkeä tulon lähde. Oman lavan ensimmäisiä tansseja tanssittiin helatorstaina 1939 ja siitä alkoi lavan yli kolmikymmenvuotinen historia, jonka aikana tehtiin lukemattomia talkootyötunteja.
 

Tirilän VPK:n soittokunta 1930-luvulla

Vuosikymmenen alkupuolella VPK:n taloudellinen tilanne alkoi olla sellainen, että päätettiin panostaa kalustoon. Vuonna 1941 ostettiin palokunnalle ensimmäinen paloauto, jolla kalustoa saatiin kuljetettua ajanmukaisesti. Toimiva palokunta olikin tarpeen, kun helmikuun 16. päivä 1942 VPK:n oma kalustovaja syttyi tuleen, luultavasti haljenneen savupiipun takia. Palokunnan oma väki sai vajan kuitenkin sammumaan ja siinä pystyttiin jatkamaan toimintaa remontin jälkeen.

Poikaosaston toiminta oli hiljentynyt sotien aikana, mutta sen toiminta käynnistettiin uudestaan vuonna 1946. Osaston rinnalle perustettiin tyttöosasto hieman myöhemmin. Näin tytötkin pääsivät mukaan palokuntatoimintaan, vaikkakin heillä toiminta keskittyi enemmän kerhotoimintaan kuin palokuntatoimintaan kuten poikaosastossa.

Palokunnan toiminnan kehittyessä kalusto ei enää vastannut tarpeita, joten palokunnan auto päätettiin uusia vuonna 1947. Suunnittelun jälkeen päädyttiin Ford Sussex autoon, jonka lavalle sai moottoriruiskut ja muun palokaluston. Samana vuonna saatiin myös lahjoituksena Lauritsalan kauppalalta hälytyssireeni.
 

Ford Sussex kuvattuna Onninkadulla

Tirilän VPK:hon perustettiin naisosasto 25.11.1956 ja näin myös naiset saivat järjestäytyneen osaston. Tätä aikaisemmin naiset olivat olleet mukana palokunnan toiminnoissa varsinkin muonittamalla talkoissa. Samana vuonna ostettiin myös moottoriruisku Esa-20 palokuntaan ja sen myötä paloauton kalusto vastasi ajan vaatimuksia.

Viisikymmenluvulla alkoi palovaja käydä ahtaaksi ja palokunta alkoi miettiä uutta paloasemaa. Pitkän suunnittelun jälkeen palokunta päätti ostaa Osuusliike Onnilta tontin, jolle asema oli tarkoitus rakentaa. Kauppakirja tontista allekirjoitettiin 11.10.1957. Saman vuoden marraskuussa palokunnalle kuitenkin tarjottiin paloasemaksi Tirilän työväentaloa 8 miljoonan markan hintaan. Tästä alkoivat monet kokoukset ja neuvottelut, joiden jälkeen tarjouksesta kuitenkin päätettiin kieltäytyä. Aseman rakentaminen uudelle tontille kuitenkin viivästyi, ja ajankohtaiseksi tuli tanssilavan peruskorjaus, jonka yhteydessä lavaa vielä vähän suurennettiin. Laajennuksen jälkeen vuonna 1959 lavasta tuli alueen suurin.
 

Kulmalan rakentama Ford F620/55

Naisosaston jäsenet kahvittamassa Tirilän lavalla

Hälytysosastolaisia vanhan kalustovajan edessä

Tirilän VPK:n kilpailujoukkue vuonna 1958

Kuusikymmenluvulla palokunnassa toimi myös kilpailujoukkue, joka pärjäsi kilpailuissa hyvin. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin vuosittaiset jalkapallopelit Lauritsalan VPK:ta vastaan ja niitä on pelattu tähän vuoteen asti.
 

Rakenteilla oleva Tirilän VPK:n paloasema

Paloaseman rakentamista valvomassa ollut palokunnan hallitus

Tirilän ja Lauritsalan VPK:n jalkapallojoukkueet Tirilän kentällä

Lauritsalan kauppalan liittyessä Lappeenrannan kaupunkiin 1967 kaavoitettiin Tirilän tanssilavan alue omakotialueeksi. Neuvottelujen jälkeen kaupunki lopetti maa-alueen vuokraamisen vaikka vuokra-aikaa oli jäljellä. Korvaukseksi palokunta sai kaupungilta vuokraoikeuden Karhusjärveltä kesämökkiä varten. Kesällä 1972 päättyi palokunnan historian yksi ajanjakso kun Tirilän lavalla tanssittiin viimeiset tanssit ja lavan purkaminen aloitettiin syyskuussa 1972. Lavalta purettu puutavara myytiin ja niillä tuloilla maksettiin sammutusauton viimeinen maksuerä.

Palokunta sai oman viirin vuonna 1973 Pentti Talonpojan suunnittelemana. Ensimmäinen viiri luovutettiin Iivari Toukoselle.

Palokunta halusi poikaosastolle helpommin käsiteltävän moottoriruiskun ja sille hankittiin 1973 reppuruisku Homelite.

Palokunnan vanhin auto Ford F 620 / 55 päätettiin uusia ja sen tilalle hankittiin miehistönkuljetusauto Chevrolet Sportvan. Auton tilauspäivä oli 30.6.1976 ja se oli Lappeenrannan ensimmäinen miehistönkuljetusauto.

Kaluston määrän lisääntyessä oli jälleen tarpeen aloittaa talkootyöt. Kesällä 1977 rakennettiin paloaseman pihalle pihavarasto, jonne saatiin varastoitua uutta kalustoa. Samoihin aikoihin talkootyöläiset rakensivat myös Tapsa-peräkärryn omin voimin.

Palokunnan historiaa tuli täyteen 50 vuotta toukokuussa 1979, ja sitä juhlittiin kesäkuussa Kaukaan koululla. Juhlissa Tirilän VPK:n naisosasto lahjoitti palokunnalle oman lipun. Vuosikymmenen lopulla vuonna 1979 Lappeenrannassa järjestettiin Jehu kilpailut ja Tirilän VPK oli mukana niiden järjestelyissä.
 

Palokunnan kalusto ja jäsenistö vuonna 1979

Naisosasto juhli 1986 osastonsa 30-vuotisjuhlia Lappeenrannan Toimiupseerikerholla. Kaupungilta saadulle vuokratontille Karhusjärvelle alettiin rakentaa kesämökkiä palokuntalaisten käyttöön. Syyskuussa 1988 mökki valmistuikin ja seuraavana vuonna tontille rakennettiin myös piharakennus.

Palokunnan historiassa on aina yritetty panostaa nuoriin. Tästä johtuen vuonna 1989 aloitettiin nuoriso-osaston toiminta uudelleen seitsemän vuoden tauon jälkeen. Tämä uudelleen aloittaminen on vahvistanut palokuntaa ja osaston alkuaikojen vetäjät ovat tehneet suuren työn sen eteen. Yhdeksänkymmenluvun parhaimpina aikoina nuoriso-osastossa oli yli 50 jäsentä. Suuri osa palokunnan tämän hetkisistä vastuuhenkilöistä aloitti palokuntaharrastuksen uuden osaston alkuaikoina.

Vuosikymmenen lopulla oli taas aika juhlia ja palokunnan 60-vuotisjuhlat järjestettiin omalle porukalle 1989 ja niitä juhlittiin paloasemalla.
 

Vipu-kilpailun järjestelyporukkaa Tirilässä 1980

Rakenteilla oleva palokunnan mökki Karhusjärvellä

Tirilän VPK:n jäsenistöä juhlavuonna 1989

Suurempaan kalustoon investoitiin jälleen kun palokunta hankki Esa-Fox moottoriruiskun vuonna 1991 ja seuraavana vuonna nuorille helpompikäyttöisen Esteri TO-650 ruiskun. Kiinteistöön oli jälleen aika tehdä remonttia ja vuonna 1993 kalustohallia kunnostettiin uusimalla valaistus ja maalamalla halli. Lisäksi naisten keittiöön uusittiin kaapit ja valaistus. Tekevälle sattuu ja samana vuonna kiinteistön remontin kanssa palokunnan miehistöauto ajettiin tieltä ulos sillä seurauksella, että se meni käyttökelvottomaksi. Tilalle hankittiin samanlainen Chevrolet Chevy van vuosimallia 1986 ja siihen tehtiin kesän aikana muutostyöt palokunnalle sopivaksi.

Raisio-yhtymä muutti pois paloaseman vuokratiloista 1996 ja koska uutta toimistovuokralaista ei löytynyt päätettiin tilat remontoida asunnoksi. Ensimmäinen vuokralainen muutti tiloihin 1998.

Kymen läänin palokuntanuoreksi valittiin vuonna 1996 Tirilän VPK:sta Ville Hirvonen aktiivisen ja menestyksekkään palokuntanuorisouran ansiosta. Ville palkittiin samana vuonna myös nuorten Veikon Malja kilpailussa parhaana joukkueenjohtajana.

Kesällä 1997 järjestettiin valtakunnallinen palokuntanuorten leiri Utissa. Tirilän osallistui leirille ja leirin avajaisissa Tirilän jäsenet kantoivat pelastusliiton lippua. Saman vuoden syksyllä palokunta järjesti Kymen läänin nuorten Vipu-kilpailun. Se järjestettiin koko palokunnan yhteisvoimin Kaukaan koulun pihalla.

Ennen vuosituhannen vaihtumista juhlittiin Lappeenrannassa kaupungin 350-vuotista historiaa monin eri tavoin. Tirilän VPK oli mukana esimerkiksi asuntomessuilla esittelemässä vapaaehtoispalokuntatoimintaa. Samana vuonna juhlittiin myös palokunnan 70-vuotisjuhlia Tirilän työväentalolla.
 

Veikon Malja kilpailussa Tirilän joukkueen suoritus vuonna 1991

Valtakunnallinen palokuntanuorten leiri 1997 Utissa

Tirilän VPK kalusto 1990-luvulla International ja Chevrolet

Vuonna 2000 remontoitiin asemarakennusta uusilla ikkunoilla asuntoihin sekä naisten keittiöön. Samana vuonna tuli myös aika kehittää palokunnan kalustoa ja palokuntaan perustettiin kalustotoimikunta selvittämään säiliöauton hankintaa. Toimikunnan esityksestä palokunnalle ostettiin säiliöauto vuonna 2001. Auto oli Jyry Sisu vuosimallia 1969. Asemalla oli kuitenkin tilat vain kahdelle autolle, joten pihalle hankittiin varastokontti kalustolle, jotta miehistökuljetusauto saatiin siirrettyä pihavarastoon.

Vuonna 2001 palokunta erikoistui vesistötoimintaan, valistukseen sekä neuvontaan ja naisosasto otti vastuulleen hälytysmuonituksen. Samana vuonna loppui ulkosireeneillä palokuntien hälyttäminen ja tilalle tulivat henkilöhakulaitteet, jotka myöhemmin korvattiin matkapuhelimilla.

Vuoden 2002 talvella säiliöauton hankinta osoittautui hyväksi hankinnaksi, kun monen lappeenrantalaisen kaivot kuivuivat. Tästä johtuen palokunnan kuljettajat ajoivat vettä ahkerasti ja vedenajoista saatiin parannusta palokunnan taloudelliseen tilanteeseen.

Seuraavan vuoden helmikuussa hälytyksestä palaamassa ollut palokuntamme sammutusauto ajautui jäisellä tiellä liikenteenjakajaa päin ja meni lunastukseen. Palokunta toimi vähän aikaan ilman sammutusautoa, kunnes Lappeenrannan kaupunki luovutti palokunnalle erinäisten vaiheiden jälkeen Lappeenrannan VPK:n vanhan kärkiauton. Se osoittautui kuitenkin soveltumattomaksi palokuntamme käyttöön, joten palokunta osti omarahoitteisesti Karhu Sisu sammutusauton vuosimallia 1974 Joutsenon palokunnalta.

Vuonna 2003 panostettiin kiinteistöön ja uusittiin kalustohallin ovet nosto-oviksi, samalla ovikorkeutta nostettiin.

Valtakunnallisena hätänumeropäivänä 11. helmikuuta 2003 aloitti toimintansa Kaakkois-Suomen hätäkeskus Kouvolassa ja samaan aikaan lopetti toimintansa Lappeenrannan aluehälytyskeskus.

Kesällä 2004 palokunta teki ison urakan talkootyönä kun paloasema kiinteistöön tehtiin suuri laajennus. Edellisenä vuonna perustetun kiinteistötoimikunnan esityksen mukainen laajennus käsitti kaksi hallipaikkaa isoille autoille sekä koulutustilan yläkerrassa. Samana vuonna aloitti toimintansa Etelä-Karjalan pelastuslaitos, joka käsitti 14 kunnan pelastustoiminnan.

Vuonna 2004 toinen Tirilän VPK:n jäsen valittiin Kaakkois-Suomen vuoden palokuntanuoreksi. Kyseessä oli kaksi kertaa Suomen parhaaksi nuorten joukkueenjohtajaksi valittu Kalle Lantta.

Palokunta osti uuden säiliöauton Lohjalta Ventelän VPK:lta vuonna 2006, koska vanha auto todettiin riittämättömäksi palokunnan tarpeisiin. Uusi auto on Mercedes-Benz vuosimallia 1986. Saman vuoden lopulla alkoi uusien sammutussopimusten neuvottelut Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Palokuntasopimus saatiin allekirjoitettua alkuvuodesta 2007 ja sen myötä palokunnan tehtävät muuttuivat. Samalla pelastuslaitos luovutti Tirilän VPK:n käyttöön Lappeenrannan pelastuslaitoksen varasammutusauton. Tämän ansiosta VPK:n kalusto vastaa nykypäivän tarpeita. Samana vuonna hankittiin vielä täysin uusi miehistökuljetusauto, Volkswagen Caravelle sekä kuomullinen perävaunu.

Vuosi 2008 oli palokunnalle kiireinen aikaisempien vuosien tapaan. Hälytyksiä oli vuoden aikana 54, mikä on palokunnan suurin määrä kautta aikojen.

Alkuvuodesta palokunta hakeutui arvonlisäverorekisteriin, jonka jälkeen palveluista saaduista korvauksista maksetaan verot.

Helmikuussa aloitettiin paloasemalle jälleen remontti ja nyt remonttivuorossa oli talonmiehen ja vuokralaisen asunnot sekä alakerta. Remontin jälkeen vuokralaisen asunto jäi pois ja talonmiehen asunnosta tuli suurempi. Naisten keskuskeittiö siirtyi ja nykyaikaistui. Lisäksi sauna- ja kerhotila uudistettiin kokonaan. Remonttiin palkattiin ulkopuolinen urakoitsija, mutta sen lisäksi palokuntalaiset tekivät merkittävän työmäärän talkoilla. Etenkin palokunnan veteraanit tekivät remontissa suuren työn. Remontti valmistui alkuvuodesta 2009.

Toukokuussa 2008 Etelä-Karjalan pelastuslaitos järjesti palokuntien Suomen mestaruuskilpailun eli Jehu-malja kilpailun Lappeenrannassa. Tirilän VPK oli vahvasti mukana kilpailun järjestämisessä ja palokuntamme jäsen Olli Hirvonen toimi kilpailuiden päätoimisena projektisihteerinä pelastuslaitoksella vajaan vuoden ajan. Syksyllä 2009 järjestettiin myös Kaakkois-Suomen palokuntanuorten Vipu-kilpailu Tirilässä.
 

Paloaseman remonttitalkoot 2008. Nykyisin tällä paikalla sijaitsee uusitut pesu- ja saunatilat.

Tirilän ajoneuvokalusto 2003 ja asema ennen laajennusta

Paloaseman laajennus tehtiin kesällä 2004 täysin talkoovoimin

Sammutusyksikkö rakennuspalohälytyksessä vuonna 2004

Tirilän joukkue suorittamassa Jehu kilpailua vuonna 2004

Tirilän VPK on kilpaillut koko historiansa ajan. Kilpailuihin on osallistuttu niin alueen, läänin, nykyisen liiton kuin valtakunnallisella tasolla. Menestystä on tullut kaikilla tasoilla. Ensimmäiset Suomen mestaruudet tulivat vuosina 1969 ja 1970 Pienois-Pohjolan Malja kilpailusta.

Kilpailutoiminta oli rauhallisempaa yhdeksänkymmentä luvulle asti, jolloin menestystä alkoi taas tulla. Vuonna 1995 hälytysosaston joukkue voitti silloisen Kymen läänin Vipu malja kilpailussa VPK-sarjan. Samana vuonna nuoriso-osaston joukkue voitti oman sarjansa Vipu malja kilpailun. Seuraavana vuonna 1996 nuoriso-osasto voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa Veikon malja kilpailussa Helsingissä. Joukkueessa kilpailivat joukkueenjohtaja Ville Hirvonen sekä jäsenet Olli Hirvonen, Jukka Sillanpää, Mikko Marttinen, Timo Rosvall sekä Asta Seppänen.

Hälytysosasto voitti ensimmäisen Vipu kilpailun kokonaiskilpailun vuonna 1997 ja sen jälkeen kyseisessä kilpailussa on pärjätty hyvin ja voitot ovat tulleet vuosina 2001, 2004, 2006 sekä 2007. Kaksituhatluvulla kilpailukauden kohokohta on ollut vuosittainen palokuntien Suomen mestaruus eli Jehu malja kilpailu. Siihen on osallistuttu vuodesta 1999 asti ja ensimmäinen hyvä sijoitus tuli vuonna 2002, jolloin kokonaiskilpailussa Tirilä sijoittui viidenneksi. Vuonna 2004 Tirilän VPK:n joukkue panosti tosissaan palokuntien Suomen mestaruus kilpailuun ja se toi Suomen mestaruuden. Joukkueenjohtajana toimi Ville Hirvonen ja joukkueen jäsenet olivat Jani Louko, Markus Kallio, Olli Hirvonen, Mikko Marttinen sekä Hanna Vainio, joka on ensimmäinen palokuntien Suomen mestaruuden voittanut nainen. Seuraavana vuonna Jehu kilpailussa Tirilä sijoittui toiseksi. Vuonna 2006 Pelastusopistolla kilpailemassa oli jo yhden Suomen mestaruuden voittanut joukkue ja menestystä tuli jälleen, kun Tirilä voitti toistamiseen palokuntien Suomen mestaruuden. Hälytysosaston joukkue on voittanut myös Kaakkois-Suomen mestaruuskilpailun vuosina 2005 ja 2007.

Nuoriso-osaston kilpailumenestys on myös ollut hyvää 2000-luvulla. Siitä kertoo Suomen mestaruus tietokilpailun voitto vuonna 2003 sekä Suomen mestaruudet Veikon malja kilpailussa vuosina 2003 ja 2004.

Tirilän VPK:ssa toimii myös naisten kilpailujoukkue. Menestystä on tullut vuosina 2005 ja 2006 kun joukkue on voittanut Kaakkois-Suomen naisten Vipu malja kilpailun.
 

Veikon Malja kilpailu Helsingissä vuonna 1996

Palokuntien Suomen mestarit 2004 ja 2006. Kuva Pelastusopistolta 2006

Vuonna 2009 Tirilän VPK toimii yhä aktiivisesti ja palokuntalaiset tekevät sitä samaa työtä sillä samalla innolla kuin 80 vuotta sitten palokunnan perustamisen aikaan. Tällä hetkellä palokunnassa toimii neljä osastoa: hälytys-, nuoriso-, nais- ja tukiosasto. Jäseniä palokunnallamme on yhteensä noin sata, joista reilu 20 toimii hälytysosastossa. Kalusto ja varusteet, sekä paloasemarakennus vastaavat hyvin nykyajan vaatimuksia, jotka ovat tiukentuneet paljon palokunnan perustamisesta.

Hälytystehtävät on monipuolistuneet paljon 2000-luvulla ja niitä varten täytyy henkilöstön harjoitella paljon. Hälytysosaston harjoitus- ja hälytystoiminnan lisäksi tehdään paljon talkoita taloudellisen tilanteen turvaamiseksi. Nuoriso- sekä naisosasto toimivat aktiivisesti ja nuorista saadaan lisää henkilöitä hälytysosaston toimintaan. Tukiosasto kokoontuu palokunnassamme säännöllisen epäsäännöllisesti ja siellä toimintaa pyörittävät jo aktiiviuran palokunnassamme lopettaneet.
 

Palokunnan hälytysosastolaisia keväällä 2009

Valintaa SSPL perustelee seuraavasti:
– Palokunnan asema sopimuspalokuntakentässä on vahvistunut ja sen käytettävyys parantunut.
– Henkilöstön koulutukseen ja testaukseen palokunnassa on kiinnitetty erityisen paljon huomiota.
– Palokunta satsaa jatkuvasti kaluston ja toiminnan kehittämiseen myös omilla varoillaan.
– Palokunnan varusteita ja kalustoa on kehitetty yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.
– Tirilän VPK osallistuu aktiivisesti alueelliseen ja valtakunnalliseen kilpailutoimintaan.

Erityisesti SSPL arvostaa yhteistyötä, mitä Tirilän VPK on tehnyt Etelä-Karjalan alueen muiden sopimuspalokuntien kanssa.

Huomionosoituksen palokunnalle luovutti SSPL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas Vapaaehtoispalokuntatyön päivänä 25.8.2012 Lappeenrannassa. Rantakankaan mukaan huomionosoitus on tunnustus koko palokunnan henkilöstölle, niin hälytys- kuin yhdistystoimintaan osallistuville.

Huomionosoituksesta:
SSPL on valinnut Vuoden vapaaehtoispalokunnan vuodesta 2003 alkaen. Kunniamaininnan ovat saaneet 2003 Heinäveden VPK, 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK, 2005 Sodankylän VPK, 2006 Nurmon VPK, 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK), 2008 Harjunalustan VPK, 2009 Taivassalon VPK ja 2010 Anjalan VPK. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Vuoden sopimuspalokunta –nimike. Vuoden 2011 sopimuspalokunta oli Kauhavan palokunta.

Palokunnat Suomessa:
Suomessa on 732 sopimushenkilöstöön perustuvaa palokuntaa, joissa toimii 15 000 hälytyskelpoista palokuntalaista. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoiminnasta alueella, joka on yli 90 prosenttia Suomen pinta-alasta. Sopimuspalokunnat osallistuvat noin 70 prosenttiin vuosittaisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Päätoimista pelastustoimen ammattihenkilökuntaa Suomessa on noin 4000. Vuorokauden ympäri toimivia ammattipaloasemia on 102.

SSPL on vuonna 2001 perustettu sopimuspalokuntien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö.